*Anna-Maija Renko*

Lehmät

TÄHTI TOU TOUN LAADUN OMAVALVONTAA

Tähti Tou Tou on meidän nuorimpia hiehoja. Se on erikoisen pikkutarkka. Lypsää täytyy joka kerta aivan samalla tavalla ja kaikkia sääntöjä ja määräyksiä noudattaen. Jos jokin poikkeaa vähänkin, se huomauttaa äänekkäästi huutamalla. Mikäli lypsyn jälkeen ei vaihda uusia, puhtaita puruja ("lakanoita"), se seuraa intensiivisellä katseellaan, kunnes työ on tehty. Vasta tämän jälkeen se voi laittaa levolle.
Minulle tulee useinkin mieleeni laadun omavalvonta, jota Tähti Tou Tou tekee äärimmäisen tunnollisesti.

17.2.2007

ISÄN NIMI ON TYRISEVÄN MIQUR

Kaksi viimeksi poikinutta hiehoa ovat todellisia aarteita. Upeat utareet, etukiinnitys lähes täydellinen samoin keskiside ja vetimien sijainti. Luonne erinomainen ja ruokahalu ehtymätön. Tällaisia kun saisi lisää. Jalostusarvo nollan paikkeilla. (huono)Miksi jalostusarvo ei yhtään kuvaa navetassa olevaa yksilöä ? Tällaisen havainnon olen joutunut tekemään useasti.
Samoin vanhat, kestävät lehmät pudottavat jalostusarvoaan joka kerta, vaikka kestävyys tulisi olla yksi arvostetuimmista ominaisuuksista.

13.1.2007

PIENI YLLÄTYS

Pienen pieni, reipas, vastasyntynyt Yllätys käveli minua vastaan mentyäni eilen aamulla navetalle. Joku oli poikinut yöllä, vaikka ei olisi pitänyt. Tänä vuonna vasikoiden nimet alkavat Y:llä.
Yllätys oli myös se, että poikineen lehmän laskettu aika olisi ollut vasta 13.2.2007.
Voiko lehmälläkin olla salarakas?

7.1.2007

KATEUS - LUONNON VOIMAVARA

Silkki-lehmämme oli loukannut etujalkansa. Mitä lie toheloinut, kaikkihan me joskus kompuroimme.

Käsittämätöntä on naapurilehmien kateus.
Ne eivät suinkaan myötätuntoisina katsele, että onpa naapurille käynyt kehnosti ja voisimmekohan jotenkin auttaa.

Riimi ja Toive hamstraavat häikäilemättömästi Silkin eväät. Eivät ne niitä syödä jaksa, mutta voihan ruoan vaikka sotkea jalkoihinsa. " Kateus vie kalatkin vedestä" on vanha viisaus, joka näyttää tänäänkin pätevän. Lisäksi ne härnäävät ja käsittämättömästi yrittävät sohaista siihen kipeimpään kohtaan.

Riimin ja Toiveen kiusaamiseen on heti puututtava, sillä muuten tilanne pahenee. Silkin onneksi lehmille on nykyisin käytettävissä tehokkaita särkylääkkeitä, jotka nopeasti lievittävät kivun ja päästävät paranemisen alkuun.

31.12.2006

TUTKIMUSTULOS

Tänään tuli Viikunan tutkimustulos ja olihan se niin, että Viikuna ei ole hedelmällinen. Samantien soitin vasikkavälitykseen, joka lupasi ensi keskiviikkona noutaa. Näkemiin Viikuna.

29.12.2006

VIIKUNAN TUTKIMUS

Koska meidän Viikuna on sekakaksonen ja siten todennäköisesti hedelmätön, on aivan pakko tehdä vielä ns. kaksostutkimus. 20 vuoden aikana olen törmännyt vain yhteen sekakaksosen lehmävasikkaan, joka on sitten aikanaan poikinut. Tämä vahvistaa sen, että säännöistä on olemassa poikkeus. Pienen pieneen mahdollisuuteen on tartuttava, sillä Viikuna-lehmävasikka on upea.
Kaksostutkimus perustuu siihen, että freemartin-lehmävasikalla on sonnivasikan soluja. Tällöin sillä esiintyy Y-kromosomin DNA:ta sisältäviä soluja. Laboratoriossa pyritään selvittämään, onko näytteessä Y-kromosomin DNA:ta. Jos sitä todetaan, on lehmä hedelmätön.
Normaalimääritys maksaa noin 50 euroa. Käytännössa vasikan karvoja lähetetään tutkittavaksi ja sitten jäädään jännityksellä odottamaan tuomiota.

15.12.2006

SIEMENTÄJÄN TILAUS AJATUKSEN VOIMALLA

Eilen aamulla Koru-lehmä oli kiimassa. Olemme jo neljä kertaa siementäneet sitä ja vaikka muina vuosina se on tullut ensimmäisellä kerralla tiineeksi, tänä vuonna ei onnistu millään. Koru on jo poikinut kahdeksan kertaa ja tällä poikimalla se loukkasi oikean etuvetimensä, jonka kanssa on koko syksyn ollut ongelmia. Niinpä päätimme luopua Korusta.
Vielä aamulla mietimme, että tilataanko siementäjä vai ei. Ankarien neuvottelujen tuloksena päätimme pysyä luopumispäätöksessämme, vaikka se olikin vaikea.
Toimistolla työskennellessäni pihaan ajoi punainen auto. Menin katsomaan, kuka tulija oli. Sehän oli siementäjä. Hetken aikaa olin aivan ymmälläni. Olin lähes varma, että en soittanut aamulla siemennystilausta. Mutta siementäjän papereissa oli meidän tilan nimi. Ehdin jo miettiä, että oliko joku muu perheestä ollut aktiivinen ja kaikesta huolimatta tehnyt tilauksen. Vai toimiiko siemennystilaus jo ajatuksen voimalla. Onhan niitä langattomia verkkojakin tiedonsiirtoon. No, tietenkin kysymys oli näppäinvirheestä tai jostain muusta inhimillisestä erehdyksestä.
Mutta se on varmaa, että jollakin tilalla odotettiin siementäjää, joka ei sitten sille päivää tullutkaan. Todennäköisesti se kiima meni ohi, mutta ehkäpä se ei sittenkään ollut niin hyvä kiima. Mielessä kävi, että pitääkö se meidän Koru sittenkin siementää, mutta kaikesta huolimatta pitäydyin alkuperäisessä päätöksessä.

10.12.2006

AAMUN TAIGAA

Yöllä olin kuullut valvontakamerasta lehmien huutoa. Unisena tarkistin tilanteen. Kaikki näyttivät olevan paikoillaan ja niinpä oletin jonkun huutelevan kiimaansa. Kiimainen eläin voi joskus olla rasittavan mölyisä. Siispä pienensin kameran volyymiä.

Aamukahvia juodessamme olin näkevinäni jotain vilahtavan ikkunan alla. Joulun odotusta, tonttujako jo oli liikkeellä...

Innostuimme parantamaan maailmaa ja hups aika vierähti. Minuuttiaikataulusta poikkeaminen on sallittuja etuisuuksia karjanhoidossa. Kun tytär lähti hevosiaan hoitamaan, hän pyysi katsomaan, mikä siellä ulkona liikkui.

Porraspäässä seisoi valkoinen lapinlehmämme Taiga. Sen silmistä saattoi lukea: "Olisi jo aika tulla lypsämään." Hieman syyllisyyttä tuntien mietin, kumpikohan meistä mahtaa olla pomo.

Navetalle mennessämme hämmästys oli suuri, sillä kaikki ovet olivat visusti kiinni. Sen kyllä tiedän, että lapinlehmä osaa avata ruuvit ja mutterit, mutta että ihan ovien läpi kulkea? Olisiko sittenkin lähestyvän joulun Taigaa...

VAAKUNA JA VIIKUNA

Tänään syntyivät Vaakuna ja Viikuna. Olin koko yön kurkkinut valvontakameraan ja unisena silmäillyt Omenankukka-lehmämme poikimista. Aamulla totesin poikimisen käynnistyneen.
Vaakuna-poikavasikka syntyi kalvo nenänsä edessä. Vaikka olin lähellä, vasikka oli lähellä tukehtua. Sen silmistä oli jo elämä kadonnut. Jos synnytys olisi ollut yöllä, en olisi millään ehtinyt apuun ja aamulla olisi lattialta löytynyt kuollut vasikka. Elvytyksen avulla sain elämän palaamaan.
Vähän ajan kuluttua alkoi uudet sorkat työntyä ulos. Otin takajalkoihin kiinni ja hups maailmaan syntyi vauhdilla Viikuna-tyttövasikka. Varmaan kaunein holstein-vasikka, jonka olen koskaan nähnyt. Valitettavasti yli 90 % sekakaksostyttövasikoista eivät ole lisääntymiskykyisiä, joten todennäköisesti myöskään Viikunasta ei koskaan tule lehmää. Kaksosvasikat eivät ole harvinaisia, mutta jotenkin ne aina ovat erityisiä.

SYNNYTYSTUSKIA

Eilen illalla Oodi-lehmämme alkoi näyttää poikimisen merkkejä. Hyvästi yö. Välillä se potkiskeli tuskaisesti mahansa alle ja välillä makasi kuin raato. Erityisen huolesunut olin Oodin takia, koska kukaan jalostusammattilainen ei kulje tämän lehmän ohi. Sen runko ja kapasiteetti ovat vertaansa vailla. Kotiväki ei oikein noteeraa Oodia, koska sen luonteessa olisi ainakin nuorempana ollut hieman korjaamisen varaa. Onneksi aika parantaa tätä vikaa. Ehkä joskus pokkaamme sillä vielä palkintoja tulevissa näyttelyissä. Toisaalta poikima-aika ei ole oikein suosiollinen kesän näyttelyjä ajatellen.
Oodin tuskat kestivät aamuun saakka. Isänpäivän aamuna kello 6.27 syntyi pirteä sonnivasikka. Tänä vuonna vasikannimet alkavat v-kirjaimella. Koska oli isänpäivä, Timo sai yksinvaltiaasti keksiä nimen. Siitä tuli Voice. Heti pian poikimisen jälkeen Oodi lamaantui veltoksi. Pullollisella kalkkia saimme elämän palaamaan.

LAPINLEHMÄN LASKUTAITO

Isun (isoäidin ) tekemissä käytännön tutkimuksissa, hän on tullut siihen tulokseen, että vanhempi lapinlehmä osaa laskea ainakin kolmeen. Eikö olekin mielenkiintoista?

UNIKKO KARKUTEILLÄ

Tänä aamuna, kun menin navettaan, huomasin heti, että Unikko-lapinhiehomme ei ollut parressaan. Se seisoi rauhallisesti ruokintapöydällä navetan toisessa päässä. Käsittämättömällä tavalla tuo hieho oli onnistunut ruuvaamaan auki sakkelinsa. Tietenkin aloin motkottamaan, että "Mitä meinaat? Tiedät kyllä, että parresta ei saa lähteä navettaa sotkemaan." Se katsoi minua mustilla lehmän silmillään anteeksipyytävästi. Tuo käsittämätön katse on vain lapinlehmällä. En ehtinyt hakea riimua, kun Unikko lähti takasin parteensa. Seisoin hämmästyneenä paikoillani, kun tuo 1,5 -vuotias eläin löntysti takaisin kotiinsa ja katsoi, että tule nyt sitten laittamaan kiinni.

HUONO PÄIVÄ

Päivän tekee automaattisesti huonoksi, kun tietää, että teurasauto kaartaa pihaan. Tänään oli Novellin ja Lulun vuoro lähteä.
Viime viikolla, kun Novelli oli ulkoilemassa laitumella muutaman tunnin, tapahtui jotakin selittämätöntä. Iltalypsyllä utare oli valtavan turvonnut ja vetimistä juoksi silkkaa verta. Mitään ulkopuolista vauriota ei ollut näkyvissä. Mitään ei ollut tehtävissä, joten siihen loppui Novellin lypsylehmän ura. Novelli oli kaunis ja rakas lehmä, sillä se oli ensimmäisiä junior handler vasikoitamme ja mukana Seinäjoella Farmari-maatalousnäyttelyssä.